Ostokäyttäytyminen ja materiaalitietoisuus tekstiilien kuluttajan kestävän elämäntavan lähtökohtana

Ostokäyttäytyminen ja materiaalitietoisuus tekstiilien kuluttajan kestävän elämäntavan lähtökohtana

 

Tekstiiliteollisuus ja tekstiilijäte

Tekstiilijäte ja tekstiiliteollisuus ovat suuri ongelma maailmassa. Vaate- ja tekstiiliteollisuus tuottaa massiivisen osan – eri arvioiden mukaan 4-10 % koko maailman ilmastopäästöistä (Finnwatch 2022; Vuorio, 2023). Se on enemmän kuin paljon puhuttavat autoilun päästöt. Noin 70 % näistä päästöistä syntyy tekstiilien tuotannossa ja valmistuksesta, 6 % kuljetuksista ja vähittäismyynnistä, ja loput kuluttajilta – käytössä sekä käytöstä poistossa (Hughes 2020; Finnwatch 2022).

Vaatteiden ja erilaisten tekstiilien valmistaminen vaatii suuria määriä resursseja kuten vettä ja maata, jossa kasvattaa esimerkiksi puuvillaa, pellavaa ja muita kuituja tekstiiliteollisuuden käyttöön. Etenkin puuvillan kasvattaminen vaatii massiivisia määriä vettä ja maata, jotta voidaan tuottaa tarpeeksi vastaamaan ihmisten kulutusta. Yhteen puuvillasta valmistettuun t-paidan tuottamiseen tarvitaan noin 2700 litraa makeaa vettä – tämä vastaa yhden ihmisen 2,5 vuoden veden tarvetta. (European Parliament infographic, 2020).



Puuvillan kasvatus onkin yksi suurimmista makean veden kuluttajista maailmassa ja on vaikuttanut sen kasvatusalueilla vesipulaan. Tekstiiliteollisuus vaatii suuria määriä vettä myös vaatteiden värjäämistä ja pesemistä varten, minkä arvioidaan olevan syyllinen jopa 20 % maailman puhtaiden vesien saastumisesta. (European Parliament infographic, 2020; Finnwatch 2022).

Pelkästään EU-alueella tekstiiliteollisuus vaatii 175 168 000 000 kg raaka-aineita ja 4 032 000 000 m3 vettä vuosittain. Tästä myös koituu myös 270 kg hiilidioksidipäästöjä jokaista EU:ssa asuvaa ihmistä kohden joka vuosi. Käytännössä tämä tarkoittaa 121 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasuja pelkästään EU-alueelta vain tekstiiliteollisuudesta johtuen. Päästöjen ja veden kulutuksen lisäksi tekstiiliteollisuus vaatii vuosittain noin 179 200 neliökilometriä maan pinta-alaa vain EU:n kansalaisten tekstiilien valmistukseen. Se vastaa noin puolta Suomen pinta-alasta. (European Parliament infographic, 2020).



Pelkästään Suomeen tuodaan vuosittain 120 000 tonnia tekstiilejä ja vaatteita vuosittain, mikä vastaa noin 22 kg jokaista suomalaista kohden. Erinäisten arvioiden mukaan Pohjoismaissa ja Suomessa keskiverto ihminen ostaa 13-16 kg uusia vaatteita vuosittain, joten merkittävä osa aivan käyttämättömistäkin tekstiileistä päätyy kaatopaikoille. Koko maailmassa syntyy vuosittain noin 92 miljoonaa tonnia tekstiilijätettä, joille ei ole muuta paikkaa kuin massiiviset tekstiilien kaatopaikat. (Vuorio, 2023).



 

Mutta miksi sitten tuotamme tekstiilejä niin paljon?



Koska ihmiset ostavat niitä.
 


Ostokäyttäytyminen ja pikamuoti

Ostokäyttäytyminen tarkoittaa ihmisten halua ja kykyä ostaa tavaroita. Jokaisen ihmisen ostokäyttäytyminen on yksilöllistä ja määräytyy hänen ostokykynsä (taloudellinen kyky ostaa tavaroita; onko ihmisellä esimerkiksi varallisuutta) sekä ulkoisten ja sisäisten ostohalujen mukaan. Ostokäyttäytyminen vaikuttaa merkittävästi kuluttamiseen ja siihen, kuinka paljon ostamme. (Verkko Varia, 2016).

Ihmiset ylikuluttavat tekstiilejä. Yksilöiden tekstiilien kulutus on kasvanut, ja yhdeksi syyksi tähän nähdään olevan muodin lyhytaikaisuus ja nopea vaihtuvuus. Jokin vaate, asuste tai tyylisuuntaus on trendi vain hetken, minkä jälkeen siirrytään uuden trendin pariin ja ostetut vaatteet tuntuvat vanhoilta tai epämuodikkailta. Nykyään trendit ja muodin syklit saattavat sosiaalisen median vaikutuksen vuoksi vaihdella kuukausittain tai pahimmillaan jopa viikossa. Monet vaateketjut, jotka harjoittavat pikamuotia, ovat osanneet hyödyntää ihmisten ostohalua ja pikamuodin trendejä, ja tarjoavat ihmisille edullisen vaihtoehdon ostohalun tyydyttämiseen. Pikamuoti (fast fashion) tarkoittaa nopeaa kulutusta, jolloin tuotteiden materiaaleissa tai valmistuksessa ei ole huomioitu ympäristöystävällisyyttä tai eettisyyttä, vaan tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman nopeasti ja halvasti mahdollisimman paljon halpoja tuotteita markkinoille. Pikamuotiketjut ovat vaate- ja tekstiiliketjuja, jotka toimivat näin ja myyvät edullisia vaatteita kuluttajille.

Kyseessä on kysynnän ja tarjonnan laki (Eastin & Arbogast 2011). Tarjonta vastaa kysyntään: ihmiset haluavat uusimpien trendien mukaisia vaatteita, joten niitä tuotetaan suuria määriä. Kuten aiemmin kuitenkin todettiin, merkittävä osa näistä vaatteista ei aina välttämättä edes päädy kuluttajalle, vaan trendin vaihtuessa, ostamatta jääneet vaatteet päätyvät kaatopaikoille (Vuorio, 2023).



Onneksi asiaan voidaan kuitenkin vaikuttaa: tarjonta vastaa kysyntää, mutta kysynnän lakatessa, myös tarjonta häviää. Toisin sanoen, jokaisella on valtaa vaikuttaa siihen, mitkä yritykset ja tuotteet pärjäävät markkinoilla. Jos tarpeeksi moni ihminen alkaa boikotoimaan pikamuotiyrityksiä, niiden kannattavuus laskee.
 

Materiaalitietoisuus, oman kulutuksen hillitseminen ja kestävät valinnat

Jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa siihen, mitä meille tarjotaan eniten. Yksi hyvä keino hillitä tekstiiliteollisuuden hukkaa on ymmärtää ostamiensa tuotteiden materiaaleista, ja ostaa vastuullisesti sekä kestävästi tuotettuja tuotteita. Ihmisen on hyvä olla materiaalitietoinen, eli ymmärtää, mistä materiaaleista sekä millä luonnonvaroilla ja tekniikoilla ostamansa tuote on valmistettu. Materiaalitietoisuuteen liittyy myös vahvasti ymmärrys siitä, kuinka pitää huolta ostamastaan tuotteesta niin, ettei se hajoa tai kuinka sitä voi korjata. Voit esimerkiksi tarkastella tuotteen pesulapusta, mitä materiaaleja tuotteen valmistuksessa on käytetty, ja mikä tekee tuotteesta laadukkaan. Esimerkiksi Kierrätyskeskus on tehnyt erinomaisen videon laadukkaan t-paidan tunnistamisesta:



Myös Martat ovat tehneet hyvän videon, jossa neuvotaan tunnistamaan laadukkaan vaatteen tunnuspiirteitä sekä vaatteen hoitoa:




Voit myös ostaessa vaatetta miettiä sen valmistusta ja tuotantoa: onko sen valmistuksessa käytetty esimerkiksi vastuullisesti tuotettua puuvillaa, mikä on yleensä merkitty tuotteeseen? Hyvää ja laadukasta vaatetta ostaessa kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, kuinka paljon muovia (akryyli, polyesteri, yms.) on käytetty vaatteen materiaaleissa. Mitä vähemmän tuotteessa on muovia, sitä vähemmän siitä liukenee pesujen yhteydessä mikromuoveja vesistöihin.

Materiaalitietoisuuden lisäksi on myös tärkeää miettiä omaa ostokäyttäytymistä ja uuden ostamisen tarpeellisuutta. Sinulla voi olla monia sisäisiä ja ulkoisia syitä haluta jotakin tuotetta. Se voi olla juuri nyt uusinta uutta ja hienoa, sillä voi saada statusta ja kaverien hyväksyntää tai sen voi saada nyt todella halvalla. Mieti kuitenkin aina, miksi haluat ostaa jonkin vaatteen. Tarvitsetko sitä todella? Tuletko käyttämään sitä vielä useita vuosia vai unohtuuko se kaapin pohjalle ja päätyy kierrätykseen alle vuodessa? Ja niissäkin tapauksissa, jolloin tarvitset esimerkiksi uuden talvitakin, voit pyrkiä suosimaan kierrätettyä tai käytettyä vaatetta uuden sijaan. Kirpputorit ovat todella antoisa paikka shoppailulle ja voit niin ottaa osaa kestävien valintojen tekemiseen.

Kaikki yllä mainittu kuuluu kiertotalouden alle. Kiertotalouden lisäämistä on ehdotettu yhdeksi tavaksi vähentää tekstiiliteollisuuden aiheuttamia päästöjä ja jätettä. Ajatuksena on vähentää nykyistä kulutusta, suosia kestäviä tapoja valmistaa uusia tuotteita ja käyttää uudelleen jo olemassa olevia vaatteita. Ihanteellista olisi, jos kankaita ja kuituja voitaisiin hyödyntää niiden koko elinkaaren ajan ilman, että ne päätyvät koskaan jätteeksi. (Finnwatch, 2022).
 

Tehtäväpaketti

Lue ensin teksti huolella ja katso Kierrätyskeskuksen ja Marttojen videot laadukkaan vaatteen tunnistamisesta. Siirry sitten tehtäviin.


Tehtävä 1. 
a) Määrittele tekstistä löytyvät keskeiset käsitteet:

           Ostokäyttäytyminen
 
           Kysyntä ja tarjonta

           Pikamuoti

           Tekstiilijäte

           Materiaalitietoisuus

           Kestävät valinnat

           Kiertotalous


b) Keksi muutama (3-5) esimerkki pikamuotiketjuista.



Tehtävä 2.
Tekstissä mainitaan, kuinka pikamuoti ei ota huomioon tekstiilien tuoton ympäristöystävällisyyttä tai eettisyyttä. Tässä eettisyys tarkoittaa, kuinka kunnioittavasti ja oikeudenmukaisesti tekstiilit on valmistettu. Niiden tuotto ei saisi siis tuottaa suurta vahinkoa ihmisille, eläimille tai ympäristölle. Etsi lisää tietoa tekstiilien valmistuksen eettisyydestä ja vastaa seuraaviin kysymyksiin sekä etsimäsi tiedon että tekstissä kerrottujen asioiden perusteella:

a) Missä pikamuotiketjujen myymät vaatteet yleensä valmistetaan ja miksi?

b) Kuka vaatteet yleensä valmistaa (ompelee, värjää, ym.)? Minlälainen palkka tai elintaso näillä ihmisillä on?

c) Minkälaisia ympäristövaikutuksia pikamuodilla on?

d) Onko pikamuodin kulutus eettistä? Perustele tekstin ja etsimäsi tiedon avulla. 



Tehtävä 3.
Tarkastele päälläsi tai mukanasi olevien vaatteiden ja tekstiilituotteiden (reppu, penaali, yms.) pesulappuja. Voit pyytää kaveria auttamaan lappujen tarkastelussa ja pohtia yhdessä.

a) Mistä materiaaleista tekstiilit on valmistettu? Entä missä ne on tuotettu? 

b) Ovatko materiaalit laadukkaita? Käytä apuna Marttojen ja Kierrätyskeskuksen videoita laadun arvioinnissa.

c) Mistä olet ostanut/saanut kyseiset tekstiilit? Kuinka paljon ne maksoivat? Pohdi, miksi hinta on ollut niin halpa/kallis?

d) Arvioi, onko tuotteet valmistettu eettisesti tai kestävästi. Perustele miksi kyllä/ei. Voit käyttää apunasi edellisessä tehtävässä etsimääsi tietoa. 



Tehtävä 4.
Pohdi omaa ostokäyttäytymistäsi ja mieti, kuinka voisit omassa elämässäsi tukea  tekstiilien kestävää ja eettistä kulutusta ja tuottoa. Kirjoita 300-500 sanaa pohdintaa.




Lähteet:


Kuvat:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Roskien kerääminen, käsittely ja kierrätys: Ekologista arkea rakentamassa

Kuva
  Roskien kerääminen ja niiden asianmukainen käsittely ovat konkreettisia askelia kohti kestävämpää elämäntapaa. Tässä tekstissä perehdymme roskien turvalliseen keräämiseen, oikeanlaiseen lajitteluun ja kierrätyksen lisäksi roskien mahdolliseen uudelleenkäyttöön esimerkiksi askartelussa ja muussa hyötykäytössä.   Roskien Turvallinen Kerääminen: Tekniikat ja vinkit   Roskien kerääminen ei ole vain ympäristöteko, vaan myös mahdollisuus vaikuttaa konkreettisesti oman asuinalueen siisteyteen. Käytä käsineitä suojellaksesi itseäsi, ja varmista, että tiedät keräämiesi roskien lajin. Erottele eri materiaalit, kuten muovi, paperi, lasi ja metalli. Tällä tavoin varmistat, että materiaalit voidaan kierrättää mahdollisimman tehokkaasti. Pidä mukana erillisiä roskapusseja, jotta voit lajitella kerätyt materiaalit jo keräämisvaiheessa. Suunnittele reittisi etukäteen ja varustaudu roskapusseilla. Tehokas keruu voi olla myös sosiaalinen tapahtuma. Miten uskot, että voimme motivoida muit...
Lue lisää

Elämäntyylinä entisöinti. Ajatuksia kestävään tulevaisuuteen entisöinnin kautta.

Kuva
  Vanhoissa esineissä ja huonekaluissa on piilevää kauneutta sekä tunnearvoa. Usein kuitenkin uudet tavarat ja kalusteet menevät vanhojen kunnostamisen ja uudistamisen edelle, vaikka entisöinnillä mahdollistaa uuden elämän vanhoille aarteille. Monesti vuosien takaiset trendit tulevat muotiin uudestaan, jolloin vanhat huonekalut voivatkin olla sisustuksen keskipisteinä.  Entisöinnillä tarkoitetaan vanhojen tai kuluneiden huonekalujen entisöintiä uuteen tai alkuperäiseen kuntoon. Se sisältää usein puun entisöintiä, hiontaa, maalausta, viimeistelyä sekä yksityiskohtien huoltamista. Jos huonekalut haluaa saada alkuperäiseen loistoonsa, on tärkeää löytää oikeat materiaalit ja työkalut sen tekemiseen. Laadukkaat materiaalit mahdollistavat kunnostettujen esineiden pitkän käyttöiän eteenpäin sekä miellyttävän työstämisen. Entisöinti on myös hyödyllistä. Sillä tavalla pystytään säilyttämään vanhoja huonekaluja, jotka muuten jouduttaisiin hävittämään. Sen vuoksi sillä on merkittävä ro...
Lue lisää