Mikä muovin kierrättämisessä on vaikeaa?
Mikä muovin kierrättämisessä on vaikeaa?
"Arvioiden mukaan 60-80 % merten roskista on muovia" (Nikkilä 2022).
”Muovipakkausjätteen määrän odotetaan kasvavan 46 prosenttia vuoteen 2030 mennessä” (Euroopan komissio 2022).
"Meriin päätyy vuosittain arviolta 9–14 miljoonaa tonnia muovia" (WWF).
Melko huolestuttavia arvioita, eikö. Mikä muovin kierrättämisessä sitten on vaikeaa? Taustalla on nähdäkseni muitakin syitä, kuin ihmisten tietämättömyys muovin kierrättämisestä.
Hyvä paha
muovi
Uutisia muovin haitallisuudesta lukemalla saattaa herätä ajatus siitä, miksi muovia ei vain korvata toisella materiaalilla. Vaikka muovista puhutaankin nykypäivänä monesti negatiiviseen sävyyn, on syytä ymmärtää, että muovilla on myös hyviä ominaisuuksia. Olen koonnut alla olevaan kuvioon muovin hyviä ja huonoja puolia materiaalina.
Muovin
ominaisuudet tekevät siitä vaikeasti korvattavan materiaalin. Muovia käytetään runsaasti
pakkausmateriaalina, sillä se on kevyttä, mutta kestävää. WWF:n mukaan
noin 60 % tuotetusta muovista käytetään kertakäyttöisiin tuotteisiin, kuten
ruokapakkauksiin, muovipulloihin ja muovipusseihin. Elintarvikkeiden
pakkausmateriaalina muovi on oivallinen, sillä se suojaa ruokaa pilaantumiselta
(Seppänen 2023).
Ongelmia muodostuu, kun muovin kierrättäminen laiminlyödään. Haasteena on sen säilyminen pitkään ympäristössä. Yleisimmin meriin päätynyt muovi on pakkaukseen käytettyä muovia. Muoviroskat säilyvät yllättävän pitkiä aikoja meressä, kuten muovipullo 450 vuoden ajan (WWF). Meressä muovi aiheuttaa sen eliöille monenlaisia vaaroja, sillä ne voivat takertua tai tukehtua muoviroskiin (Fjäder 2016, 37). Eläimet saattavat myös luulla muoviroskaa ravinnoksi. Tällöin eläin saattaa kokea valheellista kylläisyyden tunnetta ja menehtyä myöhemmin ravinnon puutteeseen (Fjäder, Korkalainen, Kauppi, Lehtiniemi, Salminen, Selonen, Setälä, Sillanpää, Sorvari, Suikkanen, Talvitie, Turunen, Virkkunen & Ala-Ketola 2022, 34).
 |
| Muoviroskien elinkaari vesistössä https://www.maajakotitalousnaiset.fi/blogit/huomisen-hyva-teko/huomisen-hyva-teko-poimi-roskat-lahiymparistostasi |
Suomessa yli puolet meriin päätyvästä muovijätteestä on mikromuovia (WWF). Mikromuoviksi kutsutaan alle viiden millimetrin muovipartikkeleita. Mikromuovia syntyy, kun sitä hajoaa suuremmista muovin palasista ja sitä on erityisen vaikeaa saada ympäristöstä pois. Tämän vuoksi tulisi estää suurempienkin muoviroskien päätyminen vesistöön ja muualle luontoon. (Fjäder ym. 2022, 17.) Mikromuovi ei ole ainoastaan merenelävien riesa vaan vuonna 2022 sitä uutisoitiin löytyvän ihmisen verestä (Wallius 2022). Muovi voi päätyä elimistöön toki monia reittejä, kuten juomapullon, hammastahnan tai esimerkiksi hengitysilman kautta. Vaikka mikromuovin vaikutuksista ihmiselle tiedetään vasta melko vähän, ovat solu- ja eläinkokeet kuitenkin osoittaneet hälyttäviä tuloksia. Tämän vuoksi on syytä suhtautua varauksella aiempaan ajatukseen siitä, että muovi ei olisi lainkaan haitallista ihmisille. (Fjäder ym. 2022, 3.)
Miksi muovia kannattaa kierrättää?
Pohdintaa: Mitkä
näistä muoviroskista kelpaavat kiinteistöjen muovipakkausastiaan?
Pakasterasia – Ei kuulu muovipakkausastiaan. Pakasterasia voidaan laittaa sekajätteeseen tai viedä kierrätysaseman muovinkeräykseen.
Muovinen paistolasta – Ei kuulu muovipakkausastiaan. Muovisen
paistolastan voi viedä kierrätysaseman muovinkeräykseen tai laittaa
sekajätteeseen.
Muovinen kukkaruukku – Voidaan laittaa muovipakkausastiaan.
Muovipakkausastiaan kuuluvat, nimensä mukaisesti, muovista valmistetut pakkaukset, kuten muovista valmistetut elintarvikepakkaukset, kassit ja pullot. Jopa kolmannes kierrätysastioihin tuodusta muovista ei oikeasti sinne kuuluisi (Mäentausta 2023). Muovista valmistetut tuotteet eivät kuulu muovipakkausastiaan vaan kierrätyskeskuksen muovinkeräykseen tai sekajätteeseen. Kaikkia pakkauksia ei kuitenkaan osata vielä kierrättää uusiomuoviksi. Muun muassa styroksi, alumiinia sisältävät muovipakkaukset, jotkin mustista muoveista sekä biohajoava muovi ovat sellaisia muovipakkauksia, jotka jätteiden käsittelyssä poltetaan energiaksi (HSY).
Lait ja rajoitukset vauhdittamassa muovin kierrätystä
Euroopan unioni on asettanut jätteiden vähentämiseen neljän R:n säännön, jossa jätteiden vähentämisen keinot ovat asetettu arvojärjestykseen:
1. Vähentäminen
2. Uudelleenkäyttö
3. Kierrätys
4. Hyötykäyttö
Myös Suomen jätelainsäädäntö perustuu näihin periaatteisiin (ELY-keskus). Globaalisti on pyritty vaikuttamaan ydinongelmaan eli muovin tuotantoon. Muun muassa kertakäyttöisten muovituotteiden käyttöä ja valmistusta on jo rajoitettu ja tullaan edelleen rajoittamaan. Oletkin saattanut huomata muovipillien vaihtumisen paperisiin sekä rahkapurkkien lusikoiden vaihtumisen puisiin.
Uusiomuovia halutaan yhä enenemissä määrin hyödyntää. Vuoteen 2025 mennessä muovipulloissa tulee käyttää kierrätettyä muovia materiaalina vähintään 25 %:a ja vuoteen 2030 määrää pyritään edelleen nostamaan 30 %:tiin (Euroopan parlamentti 2018).
Vuonna 2021 astui voimaan laki, jossa määriteltiin muovinkeräysastiat pakollisiksi yli viiden asunnon kiinteistöissä. Se onkin vauhdittanut kotitalouksien muovipakkausten kierrättämistä. (Suomen ympäristökeskus 2022.) Muovipullojen korkit ovat yksi yleisimmistä Euroopan rannoilla nähdyistä muoviroskista. Tähän on pyritty vaikuttamaan muuttamalla muovipullojen korkit kiinni jääviksi pullonkaulaan, jotta ne kierrätettäisiin yhdessä pullon kanssa eivätkä päädy ympäristöön. (Uusitalo 2022.)
Kaikki kierrätetty muovi ei kelpaa uusiomuoviksi vaan sitä hyödynnetään energiantuotantoon polttamalla. Kaikki sekajätteeseen päätynyt muovi poltetaan. Muovi palaa puhtaammin kuin jotkin polttoöljyt ja sen avulla voidaan korvata kivihiilen käyttöä energiantuotantolaitoksissa. (Sumi.)
Esimerkkinä juomapakkaukset
Esimerkki varsin onnistuneesta kierrätysjärjestelmästä on juomapakkausten pantillisen kierrättämisen järjestelmä. Suomen lisäksi muilla pohjoismailla on varsin korkea kierrätysaste juomapakkauksien osalta (Palpa). Kierrätysasteella tarkoitetaan palautuneiden pakkausten osuutta suhteessa myytyjen pakkausten määrään. Pantti toimii kannustimena juomapakkausten kierrättämiselle. Toisaalta juomapakkausten kierrättäminen on opittu tapa, joka säilyy sukupolvelta toiselle. (Palpa.)
Juomapakkausten palautusasteita https://www.palpa.fi/juomapakkausten-kierratys/pantillinen-jarjestelma/
Suomessa muovipullojen palautusaste onkin 90 %, joka on tavoitteena saavuttaa myös muissa EU-maissa vuoteen 2029 mennessä (Euroopan parlamentti 2018). Jotta palautusaste säilyy korkeana, on juomapakkausten kierrättämisen oltava kuluttajille nopeaa ja toimivaa.
Pohdintaa: Voisiko pantillinen järjestelmä olla osana ratkaisua muidenkin muovituotteiden tai -pakkausten kierrättämiselle?
Mitä on tehtävissä?
Uudet teknologiat tarjoavat ratkaisuja muovijätteen vähentämiselle, mutta ne eivät ole yksinään ratkaisu. Vaikka muovijätteiden syntymisen pienentämiselle sekä muovien kierrättämisen tehostamiselle tehdään jo paljon, ei pidä väheksyä yksilön merkitystä. Muovijätteet ovat todellinen ongelma ja siihen tulee suhtautua vakavasti. Jokainen voi tehdä omassa arjessaan pieniä tekoja edistääkseen ympäristön ja itsensä hyvinvointia. On se sitten pudonneen muoviroskan nostaminen maasta, muovipullojen palauttaminen kierrätettäväksi tai muovittomien pakkausten suosiminen, kaikki ovat hyviä tapoja vähentää muovin päätymistä luontoon. Kierrättämisen ei pidä olla vaikeaa ja netistä löytyy paljon sivustoja, joilta voi tarkistaa, miten muovijätteet kuuluu kierrättää. Esimerkiksi HSY:n sivuilla on jäteopas, jonka avulla voi hakea, kunkin jätteen kierrätysohjeet.
https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/lajittelu/muovi/
Käsitteet kertauksena
Mikromuovi - Mikromuoviksi kutsutaan alle viiden millimetrin muovipartikkeleita. Mikromuovia syntyy, kun sitä hajoaa suuremmista muovin palasista ja sitä on erityisen vaikeaa saada ympäristöstä pois.
Uusiomuovi - Uusiomuoviksi kutsutaan kierrätettyä muovimateriaalia, jota käytetään uusien muovituotteiden tai -pakkausten valmistamiseen.
Kierrätysaste - Kierrätysasteella tarkoitetaan palautuneiden pakkausten osuutta suhteessa myytyjen pakkausten määrään.
Tehtäviä
1. Valitkaa pienryhmässä yksi alla olevista vaihtoehdoista ja kehitelkää uusi innovaatio:
a.) Muovin poistamiselle vesistöistä
b.) Muovin kierrättämiseen
c.) Uusiomuovista valmistettava tuote
2. Valitse jokin muovituote, jonka kierrätysohjeista et ole varma.
a.) Etsi tuotteelle sen kierrätysohje.
b.) Selvitä, miksi tuote kierrätetään kyseisellä tavalla.
c.) Selvitä, mitä valitsemallesi muovituotteelle tehdään kierrättämisen jälkeen.
3. Pohdi millainen tunnelma sinulle välittyy alla olevista kuvista. Kirjoita pohdintasi ylös.
Lähteet
- ELY-keskus (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus). Jätekuljetuksen valvonnan kehittämishanke.<https://www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi-jatekuljetusten-valvonnan-kehittamishanke> [luettu 19.1.]
- Euroopan komissio. 2022. Kiertotalous: Pakkauksia ja pakkausjätettä koskevat uudet säännöt. Euroopan unionin julkaisutoimisto. <https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/65f65729-709e-11ed-9887-01aa75ed71a1/language-fi> [luettu 19.1.]
- Euroopan parlamentti. 2018. Merten muovijäte: Taustatietoa, haittavaikutuksia ja uudet säännöt.<https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20181005STO15110/merten-muovijate-taustatietoa-haittavaikutuksia-ja-uudet-saannot> [luettu 18.1.]
- Fjäder, P. 2016. Merten roskaantuminen, muovit, mikromuovit ja haitalliset aineet. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 37. <https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/86d02185-2fa9-432f-8bd7-0f8ae10a249e/content> [luettu 18.1.]
- Fjäder, P., Korkalainen, P., Kauppi S., Lehtiniemi, M., Salminen, J., Selonen, S., Setälä, O., Sillanpää, M., Sorvari, J., Suikkanen, S., Talvitie, J., Turunen, T., Virkkunen, H. & Ala-Ketola, U. 2022. Muovien haitalliset terveys- ja ympäristövaikutukset. Suomen ympäristökeskus. Suomenympäristökeskuksen raportteja 17. <https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/fd678bed-688d-46dd-95fe-be864b446db1/content> [luettu 18.1.]
- HSY. Muovi. <https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/lajittelu/muovi/> [luettu 18.1.]
- Mäentausta, M. 2023. Saunajakkaroita ja jopa sählymailoja – ihmisten tapa tunkea muovirojua pakkausmuovin kierrätysastioihin tuo lisälaskua jätekeskukselle. Yle-Uutiset 5.7.2023. <https://yle.fi/a/74-20039728> [luettu 18.1.]
- Nikkilä, S. 2022. Roskaaminen täytyy saada loppumaan. 2.2.2022 Ekopaasto. <https://ekopaasto.fi/roskaaminen-taytyy-saada-loppumaan/> [luettu 18.1.]
- Palpa. Pantillinen järjestelmä. <https://www.palpa.fi/juomapakkausten-kierratys/pantillinen-jarjestelma/> [luettu 18.1.]
- Plastics. Muoviteollisuus ry. Muovien kierrätys. <https://www.plastics.fi/fin/muovitieto/oppaat_ja_materiaalit/uusiomuovisanasto/> [luettu 18.1.]
- Satomaa, M. 2022. Huomisen hyvä teko - Poimi roskat lähiympäristöstäsi! 20.8.2022 Maa- ja kotitalousnaiset. <https://www.maajakotitalousnaiset.fi/blogit/huomisen-hyva-teko/huomisen-hyva-teko-poimi-roskat-lahiymparistostasi> [luettu 19.1.]
- Seppänen, O. 2023. Muovi on välttämätöntä modernille yhteiskunnalle, mutta saastuminen pitää pysäyttää, sanoo asiantuntija - "Toivoa vielä on". Yle- Uutiset 5.6.2023. <https://yle.fi/a/74-20034843> [luettu 19.1.]
- Sumi. Muovi kiertää materiaalina ja energiana. <https://sumi.fi/pakkaus-kiertaa/muovien-kierratys/> [luettu 19.1.]
- Suomen ympäristökeskus (Syke). 2022. <https://www.ymparisto.fi/fi/kestava-arki/hyva-paha-muovi> [luettu 19.1.]
- Uusitalo, A. 2022. Muovipullot ja maitotölkit muuttuvat pian – tältä näyttää uusi juomapullo, jolla pakkausvalmistajat vastaavat EU-sääntelyyn. Yle-Uutiset 5.12.2022. <https://yle.fi/a/74-20005259> [luettu 19.1.]
- Wallius, A. 2022. Ihmisten veressä havaittiin ensi kertaa muovia. Yle-Uutiset 28.3.2022. <https://yle.fi/a/3-12378672> [luettu 18.1.]
- WWF. Merten muoviroskat. <https://wwf.fi/uhat/merten-muoviroska/> [luettu 18.1.]
- Satomaa, M. 2022. Huomisen hyvä teko - Poimi roskat lähiympäristöstäsi! 20.8.2022 Maa- ja kotitalousnaiset. <https://www.maajakotitalousnaiset.fi/blogit/huomisen-hyva-teko/huomisen-hyva-teko-poimi-roskat-lahiymparistostasi> [luettu 19.1.]
- Palpa. Pantillinen järjestelmä. <https://www.palpa.fi/juomapakkausten-kierratys/pantillinen-jarjestelma/> [luettu 18.1.]
- https://images.pexels.com/photos/132428/pexels-photo-132428.jpeg auto=compress&cs=tinysrgb&w=600
- https://images.pexels.com/photos/2583836/pexels-photo-2583836.jpeg?auto=compress&cs=tinysrgb&w=600
Kommentit
Lähetä kommentti